Kyllä oli Littoislaiset osanneet luoda puitteet ja tunnelman vanhanajan henkeen. Kiitos, että satuhilkkakin pääsi osalliseksi. Kaikki oli kuin Silkkaa Satua. Tuona iltapäivänä ei kelloa osattu katsoa eivätkä puhelimet tavoittaneet. Sen verran oli mukaansa tempaava tuo tunnelma. Eikös silloin entisaikaan paistanut aina aurinkokin? Sekin oli onnistuttu loihtimaan esiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti