Satumaisemia

Satumaisemat maalautuivat nyt wanhoihin tekstiileihin ja Puuhaus-puodissa nuo seurakseen saivat tulevan tekstiiliartesaanin käsissä muotoutuneet ihanan lempeät Satulinnut.

Maalaishäät

Erään navetan ylisillä vietettiin eilen häitä. Tuon varmasti lämminhenkisen päivän ja illan valmisteluihin oli ilo päästä osallistumaan viimeisen puolen vuoden aikana. Tuskin maltan odottaa, kun kuulen tunnelmia paikan päältä. Juhla on varmasti ollut kuin silkkaa satua...

Kevättä

Metsässä

Sammal

Hiekka

Nuppu

Verso

Päivänsäde

Kierrätysmuotia

Suuri Käsityö -lehti on kolahtanut postiluukustani jo tovin, vaikkakin kovin vähän on lehden tarjoamia ideoita tullut hyödynnettyä. Suurin osa ideoista nimittäin tulvii omasta päästä, ja hyvä jos niitäkään ehtii kaikkia toteuttaa. Jo ajattelin, että pitänee peruuttaa tilaus, mutta tammikuinen lehti käänsi ajatukseni kokonaan toiseen suuntaan; eikä ollut muuten helmikuinenkaan pettymys. Lehden toimitus kertoo uudistaneensa lehteä lukijoiltaan pyytämänsä palautteen mukaiseksi - lisää tyyliä, kauneutta ja yhdessä tekemisen meininkiä.

Se mikä tammikuisessa lehdessä innosti, oli Trashionista Outi Pyyn suunnittelemat mallit kierrätysmuodin hengessä. Pääsin heti soveltamaan Outin suunnittelemaa mallia, jossa suuresta miesten paidasta loihditaan puhvihihainen lyhyt paita. Monet satumekoista ovat matkan varrella olleet pitkähihaisia, mutta hetken päästä niiden hihat on pitänyt jollain tekniikalla saada lyhyemmäksi. Mekko vaan on pitkähihaisena aivan liian raskas kokonaisuus ja toisaalta lyhyet hihat antavat mahdollisuuksia kerrospukeutumiseen, josta satumekoissakin pitkälti on kysymys. Niinpä hetken pitkähihaisena tangossa roikkunut Kantri-mekko sai uudet puhvihihat Outin malliin.

Samaisessa lehdessä kiinnostavana ideana oli silkkihuivien käyttö mekon materiaalina. Tyypillistä on, että kun jotain ajattelee, niin sen kohta jo edestään löytää - kassillinen silkkihuiveja, Tallinnasta tuotuja, osa käsin maalattuja - kiitos Puuhanainen Sirpa! Luulenpa, että aika pian toteutetaan satumekko, jonka helmassa liehuvat silkkihuivit eri väreissä ja kuoseissa.

lahjoja ajatuksella

Ystävälle ja yhteistyökumppanille
Kranssi: Luomukset
Keramiikkatyö "Muistojen juhlapuku":  Kirsi Backman

Kummitytölle
Liivimekko: Olipa kerran...satumekko

Vauvalle
Tyynyliina: Olipa kerran...

Ystävälle ja yhteistyökumppanille
Tyynyliina: Olipa kerran...

Tähdet tuikkii

Olipa kerran kirja, joka oli ranskankielinen opus saksalaisesta posliinitaiteesta. Nyt sen sivut pääsivät tuikkimaan Satumaiseen nurkkaukseen Paimion Tunnelmapuotiin. Satumaisessa nurkkauksessa viihtyvät niin SatuVerstaan naistensalongin tuotteet sekä SatuMekotkin sulassa sovussa keskenään toistensa kanssa. Mekkotangon sisältö vaihtelee viikoittain niin Sauvon Puuhausissa kuin Tunnelmapuodissakin ja koko malliston löytää täältä. Jos ei sieltä löydy juuri sitä oikeaa, voi sellaisen tilata oman vaatekaapin kätköistä löydetyistä rakkaista vaatekappaleista. Sen pituinen se.

satuhilkan joulu on ...

polkkakarkkeja

konvehteja

lunta ja jäätä

pähkinäistä suklaata

joulun punaista

duo-living

Satuhilkalla on ystävä Turun Kauppiaskadulla nimeltänsä duo-living. Puotia pyörittää monitaitajat Ida ja Jutta, jotka puodin valikoimien lisäksi tarjovat henkilökohtaista palvelua sisustamisen eri osa-alueilla.

Puodin valikoimista voi löytää keveyttä, pehmeyttä ja karheutta sekä metallia, puuta, paperia, pellavaa, puuvillaa ja nahkaa. Tunnelma vahvistuu väreillä - mustaa, valkoista, sinistä, ripaus punaista, sekä kaikkea suklaan ja maitokahvin väliltä. Tässä puodissa on sopivasti joulun tuntu ja ennen kaikkea sisältöä jouluisiin kääröihin. Eikä tässä puodissa ole unohdettu miehiä.

Sisustustuotemerkkien, kuten Tinekhome, Gree Gate, IB Laursen, house doctor, Bloomingville, Bruka Design ja Lexington, lisäksi puotiin on ujuttautunut paikallista käsityötä. Mm. villasukkien lisäksi tässä puodissa seikkailee meikäläisen vanhoista kirjansivuista tunteella viikatut tähdet - tällä kertaa sisältönä Eeva Joenpellon Tyttö kaveli vetten päällä.

Ranskalaisissa tunnelmissa

Aika mukavasti tässä on päästy ranskalaisiin tunnelmiin viimeaikoina. Ranska on aina ollut jollain lailla sydämessäni, jo aina sieltä yläasteen ranskan tunneilta asti. Ranskalaisesta tunnelmasta sai kiinni jo noilla oppitunneilla, kun quishe lorrainea siellä maistelimme ja maan kulttuuriin tutustuimme.

Olen jo pitkään haaveillut vanhaa ranskalaista mallinukkea, mutta niiden hintavuudesta johtuen päätin sellaisen tehdä itse. Pääroolin nuken ulkoasussa sai Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaani. Tuo ensimmäinen, virallinen mallinukkeversio tulee myymäläkäyttöön, toinen on parhaillaan valmisteilla. Hintalapunkin niihin ajattelin pistää, jos joku sellaista itselleen mielii. Kolmas tulee olemaan omasta ylävartalostani sovitusnukeksi omien vaatteideni valmistuksen avuksi.

Lisää Ranskan tunnelmia saapui kotiin suoraan ranskanmaalta Ranskalaisesta Maalaisunelmasta; keittiötekstiilejä tuleviin uusio-ompeluksiini. Lisää sellaisia tuli vastaan Antiikkikahvila Pehtoorista, elisen Tampereen vierailun reitin varrelle osuuneesta ihanasta paikasta, jossa tuo ranskalainen tunnelma hienosti välittyi. Suosittelen kaikille sielläpäin liikkuville tuota ihastuttavaa kahvilaa, joka pursuaa sisustajan unelmia.

Saas nähdä, miten tämä ranskalainen tunnelma välittyy tuleviin satumekkoihin; niiden valmistuessa kun ei ikinä lopputulosta tiedä. Jännittävää.

Vuosikahvit

Vuosi sitten tammikuussa blogimme alkajaisiksi kirjoitimme... satuhilkan ensimmäinen vuosi, mitä se tuokaan tullessaan? Vuoden varrella ottamamme kuvat ovat muotoutuneet kuvapäiväkirjamme sivuille tunnelman tuojiksi sekä käsissämme syntyneiden tuotosten estradiksi.

Kun kaksi naista jotain päättää, voi lopputulosta vain arvailla... Niinhän myös kaiken alkajaisiksi vuosi sitten kirjoitimme. Muun muassa idea satuhilkka-tuotteiden lisäämiseksi Luomusten ja Olipa kerran...satumekkojen joukkoon syntyi yhtenä kesäisenä päivänä, kun kuvasimme mökkielämää ja teimme kasvivärjäyskokeiluja Silakkalassa.

Lisäksi yhtenä voimanponnistuksena muotoutui elokuussa Sauvon Puuhanaiset -yhdistyksestä Osuuskunta Puuhanaiset, jonka riveissä satuhilkkakin osallistui Turun Sirkkalankadun puodin pystykseen.

Olipa kerran ...

Olipa kerran vanha pellavapyyhe, pöytäliina ja lakanapitsi. Ne kohtasivat toisensa ja saivat näin aivan uudenlaisen elämän olohuoneen tyynynä. Seurakseen ne saivat myös käsin valmistetun keramiikkanapin, sydämen muodoltaan. Näin niiden elämä nyt jatkuu tästä eteenpäin, sulassa sovussa ja onnellisena. Sen pituinen se.