Suuri Käsityö -lehti on kolahtanut postiluukustani jo tovin, vaikkakin kovin vähän on lehden tarjoamia ideoita tullut hyödynnettyä. Suurin osa ideoista nimittäin tulvii omasta päästä, ja hyvä jos niitäkään ehtii kaikkia toteuttaa. Jo ajattelin, että pitänee peruuttaa tilaus, mutta tammikuinen lehti käänsi ajatukseni kokonaan toiseen suuntaan; eikä ollut muuten helmikuinenkaan pettymys. Lehden toimitus kertoo uudistaneensa lehteä lukijoiltaan pyytämänsä palautteen mukaiseksi - lisää tyyliä, kauneutta ja yhdessä tekemisen meininkiä.
Se mikä tammikuisessa lehdessä innosti, oli Trashionista Outi Pyyn suunnittelemat mallit kierrätysmuodin hengessä. Pääsin heti soveltamaan Outin suunnittelemaa mallia, jossa suuresta miesten paidasta loihditaan puhvihihainen lyhyt paita. Monet satumekoista ovat matkan varrella olleet pitkähihaisia, mutta hetken päästä niiden hihat on pitänyt jollain tekniikalla saada lyhyemmäksi. Mekko vaan on pitkähihaisena aivan liian raskas kokonaisuus ja toisaalta lyhyet hihat antavat mahdollisuuksia kerrospukeutumiseen, josta satumekoissakin pitkälti on kysymys. Niinpä hetken pitkähihaisena tangossa roikkunut Kantri-mekko sai uudet puhvihihat Outin malliin.
Samaisessa lehdessä kiinnostavana ideana oli silkkihuivien käyttö mekon materiaalina. Tyypillistä on, että kun jotain ajattelee, niin sen kohta jo edestään löytää - kassillinen silkkihuiveja, Tallinnasta tuotuja, osa käsin maalattuja - kiitos Puuhanainen Sirpa! Luulenpa, että aika pian toteutetaan satumekko, jonka helmassa liehuvat silkkihuivit eri väreissä ja kuoseissa.
